Olen ratsastanut Dozzilla neljä kertaa, kaikki estetunteja. Kolmella tunnilla olen tippunut. Ekalla kerralla ei käynyt mitään, tokalla tuli iso mustelma ja kolmannella tipuin kolmesti ja jalkaan tuli mustelma. Syynä tippumisiin oli se että olimme menossa eri suuntiin, oma moka ja hevonen possuili.
Mutta SILTI. Niin hieno hepo.
Tuskailen tällä hetkellä itseni kanssa siitä, että ostaisiko oman hevosen, vuokraisiko vai tyytyisikö ratsastustunteihin. Haluaisin maastoilla, laukata lujaa, laukata meressä ja uittaa. Ratsastustunneilla saa ratsastaa, mutta en kehity hirveästi koska olen kuitenkin ratsastanut niin kauan että jotenkin tuntuu siltä että käyn vaan sen takia että saisi ratsastaa. Välillä on kiva heppa, välillä vähemmän kiva. Minä haluaisin vain mennä Dozzilla.
Päivisin mietin että hyvin riittäisi aika. Iltaisin mietin että ei riitä. Koska minulla on koti, mies, koira ja kohta kaksi koiraa. Eniten huolettaa suhteen ylläpitäminen. Usvan kanssa harrastan agilityä ja olen 110% suuntaamassa kisoihin sen kanssa. Pidän agilityä harrastuksena mutta minulla on sen verran kova kilpailuluonne että olen ihan satavarma että voitan kaikki kisat minne mennään, ja haluan myös menestyä.
Hevosen haluaisin, jolla voisi maastoilla ja mennä koulua ja esteitä. Viimeiset pari päivää olen miettinyt että ostan Elviksen itselleni ja maastoilen sillä.
Ratsastellaan ja pidetään hauskaa. MUTTA, se on liian pieni minulle. Se on fakta.
Hevoseni kanssa en halua edetä tai kilpailla tai mitään, haluan harrastaa ja kehittyä ja pitää hauskaa. Elvis olisi täydellinen, jos se olisi 10cm. korkeampi. Dozzi olisi täydellinen.
Jos ostaisin hevosen, olisin jumissa Oulussa. Olisiko se paha? Ei välttämättä. Syyt siihen miksi en ehkä halua jäädä Ouluun (loppuelämäkseni) on se, että äiti asuu niin kaukana ja täältä ei välttämättä saa töitä.
Hevosen ylläpito tai vuokraaminen on tietenkin myös vaihtoehtoja. En viitsi kirjoittaa näistä hyvät ja huonot puolet koska tulisi liikaa tekstiä. Liian paljon ajatuksia.
Mitä muuta? Tämä lasten neuletakki valmistui, ongelmista ja mokista huolimatta, monta kuukautta sitten ja päätyi serkkutyttöni omistukseen.
Agility menee ihan hyvin. Meillä oli Usvan kanssa aivan katastrofaaliset harkat kun ilmoitin että Usva on maksi-koira. Kaksi viikkoa taukoa, reenit ilman ohjaajaa, ja Usva oli taas aivan mainio medi-esteillä ja hyppäsi lopuksi moitteetta maksiesteitä. Olen mitannut Usvan nyt parin päivän aikana kotona jotain 5-7 kertaa ja kyllä se nyt vaan on niin että se on maksi. Raja on 43cm. ja Usva on 43,5-44,5cm. Huono tsägä, mutta minkäs teet.
Hehe
Haluaisin myös ostaa talon.
Jäädäkkö vai eikö jäädä Ouluun?